Fyysinen murrosikä alkaa tavallisesti 9-15 vuoden iässä. Tytöillä keskimäärin 11,5 vuoden iässä. Murrosiän fyysiset muutokset kestävät 3-5 vuotta. Henkinen murrosikä ajoittii ikävuosiin 13-17, mutta voi kestää jopa lähemmäs 20 vuotta. Pahimmillaan murrosikä on 14-16 vuoden iässä. Biologinen perimä, luuston kypsyysaste, sukupuoli, psykososiaaliset seikat ja ravinto vaikuttavat siihen, missä vaiheessa muutokset alkavat yksilöllä.

Tytöt

Tytöillä pituuskasvu alkaa kiihtyä pian ensimmäisten murrosiän merkkien ilmestyttyä. Tytöillä kasvupyrähdys ei usein ole aivan yhtä voimakas kuin pojilla, ja pituutta voi tulla vuodessa esimerkiksi 8-9 cm, kun taas pojilla ylittyy helposti 10 cm voimakkaimman kasvuvuoden aikana. Pituuskasvu on nopeimmillaan runsaan vuoden kuluttua ensimmäisten merkkien ilmaantumisesta, eli keskimäärin kahdentoista ja puolen vuoden iässä. Murrosiässä eri ruumiin osien luut kehittyvät eri tahtia. Ensin kasvavat jalkojen luut, sitten sääret ja lopulta muu keho. Tytön lantionluut levenevät, jotta vauva mahtuisi synnytyksessä ulos. Myös arat kyhmyt nännien alla kasvavat, mikä näkyy rintojen kasvamisena. kasvavat, kehittyvät ja tummenevat. Rinnat kehittyvät noin neljän vuoden ajan. Toisilla kasvu alkaa nopeasti, toisilla rintojen kasvu saattaa aluksi olla toissijaista. Rasvakudosta kerääntyy murrosiän aikana pakaroihin ja sääriin. Ilmiön biologinen tarkoitus on ollut sekä kiihottaa miehiä, että suoda vararavintoa raskaana olevalle naiselle. Valkovuotoa tulee yleensä aluksi niukasti, mutta ajan saatossa vuodot runsastuvat aikuisen tasolle ja asettuvat kuukautisten mukailemaan rytmiin kuukautisten alettua. Valkovuodon tarkoitus on toimia emättimen puhdistusnesteenä. Kainaloihin kasvaa karvoitusta, ja hiki alkaa haista voimakkaammin. Häpyhuulet kasvavat ja tummenevat ja Nännitklitoris, eli häpykieli kasvaa hieman. Häpyhuulista pienet häpyhuulet kasvavat selvästi eniten. Ulkoisten sukupuolielinten lisäksi myös tytön sisällä tapahtuu murrosiässä nopeasti muutoksia: emätin pitenee ja vahvistuu, immenkalvo vahvistuu ja aukenee ja kohdun massa kasvaa.

Monille tytöille kasvaa tummia säärikarvoja, mikä johtuu miessukupuolihormonien läsnäolosta. Niiden ansiosta myös tytön ääni madaltuu noin puoli oktaavia murrosiän aikana. Naishormonit tekevät tytöistä herkempiä, ja kiimailun haluisia. Samoin kuin pojilla tulee murrosiässä helposti tahattomia erektioita, myös monilla tytöillä tulee välillä tahattomia kiihottumisia murrosiässä, mikä tulee ilmi emättimen kostumisena, häpykielen jäykistymisenä ja häpyhuulien turpoamisena.

Kun on mennyt vuodesta kolmeen vuotta murrosiän kehityksen alkamisesta, alkavat ensimmäiset kuukautiset. Suomalaisilla tytöillä kuukautiset alkavat noin 13,2-vuotiaana, mutta niiden alkamisikä vaihtelee 9,5 ja 16 ikävuoden välillä. On siis täysin normaalia, jos kuukautiset alkavatkin jo ala-asteella tai vasta hieman yläasteen jälkeen. Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä juuri kasvun nopeimman vaiheen mentyä, eli kuukautisten alkaminen kertoo tytön murrosiän olevan jo pitkällä. FSH käynnistää kantasolun kypsymisen munasarjassa munasoluksi. Kantasolun ympärille muodostuu munarakkula, joka erittää rakkulahormonia eli estrogeeniä. LH saa valmiin munasolun irtoamaan munasarjasta (= ovulaatio), ja munarakkula muuttuu keltaiseksi keltarauhaseksi. Se alkaa erittää keltarauhashormonia eli progesteronia. Kuukautiset tulevat pari ensimmäistä vuotta epäsäännöllisesti, mutta sitten ne pikkuhiljaa tasoittuvat kuukausittaiseen rytmiin, joka on jokaisella hieman eri pituinen, mutta keskimäärin 28 päivää. Kuukautisten alkamisen jälkeen tytön pituuskasvu hidastuu selvästi ja pituutta tulee enää 510 cm, mutta aikuisen keho on muotoutunut täysin vasta kahdenkymmenen vuoden iässä.